lauantai 7. tammikuuta 2017

Radio Kommunismi

Sosialismi.netin ylläpitämä Radio Kommunismi on saanut ensimmäisen jaksonsa joulukuussa. Ensimmäinen jakso käsitteli itseoikeutetusti kommunismia. Jatkoa piisaa. Olkaa hyvät!

Karl Kautskyn "Erfurtin ohjelma" on edelleen lukukelpoinen teos

"Sivistyksen työntekijäin luokka-asema huononee silminnähtävästi; muinoin puhuttiin hengen ylimystöstä, nyt puhutaan intelligenssin köyhälistöstä; ja pian erottaa tämän köyhälistön palkkatyöväestöstä vain yksi ainoa seikka: heidän turha itserakkautensa. Useimmat heistä luulevat vielä olevansa jotakin parempaa, kuin köyhälistöä, he lukevat itsensä yhä vieläkin porvarikuntaan kuuluviksi, mutta samoin kuin palvelija lukee itsensä herransa perheeseen. He eivät ole enää porvarikunnan henkisiä johtajia, vaan ovat alentuneet sen kynäsotureiksi. Onnen onginta rehottaa heidän keskuudessaan, heidän suurimpana huolenaan ei ole enää kehitys, vaan henkisen omaisuuden rahaksi muutto, ja eteenpäin pääsemisen pääkeinona on oman minuutensa lokaan polkeminen." - Karl Kautsky.

tiistai 3. tammikuuta 2017

keskiviikko 21. joulukuuta 2016

perjantai 28. lokakuuta 2016

Utopia Symposium 30.11.2016

Utopiat ovat olleet keskeisiä eurooppalaiselle poliittiselle ajattelulle. Vuonna 2016 tulee kuluneeksi 500 vuotta Thomas Moren Utopia -teoksen ilmestymisestä. Moren jälkeiset utopiat – olivatpa ne poliittisia, taloudellisia tai sosiaalisia, vasemmistolaisia tai oikeistolaisia – ovat vaikuttaneet merkittävästi yhteiskunnallisten ja poliittisten järjestelmien kehitykseen.

Utopian käsite rakentuu kahdessa merkityksessä. Utopioista puhuttaessa puhutaan sekä paikasta, jota ei ole (ou-topos) että hyvästä tai ihanteellisesta paikasta (eu-topos). Thomas Morelle utopia merkitsi ideaaliyhteiskuntaa, jossa vallitsee yhtenäinen moraali, yhteisomistus, tasainen tulonjako ja – hänen aikaansa nähden – systemaattinen hallinto. Myöhemmin utopioita käsitteellistäneet ajattelijat siirsivät katseensa ihanteista konkreetteihin yhteiskunnallisiin kysymyksiin. Muun muassa Erik Olin Wright määrittelee utopian suhteessa konkreettisiin yhteiskunnallisiin muutoksiin, joilla tavoitellaan poliittisesti ja taloudellisesti tasa-arvoisempaa yhteiskuntaa. Useat nykyajattelijat (mm. Wright, Ruth Levitas) korostavat utopioita prosessina pikemmin kuin valmiina tulevan yhteiskunnan pohjapiirroksena.

Utopioita on etenkin 1900-luvun totalitarismien jälkeen kritisoitu voimakkaasti ja historian lopun ohella onkin puhuttu utopian kuolemasta. Nykyisen taloudellisen ja ekologisen kriisin keskellä utopiat ovat kuitenkin tulleet uudelleen ajankohtaisiksi. Yhteiskunnan instituutiot ovat vakavissa ongelmissa ja sen vuoksi on selvää tarvetta ajatella yhteiskunta radikaalisti uudelleen.

Nyt järjestettävä symposiumi tarkastelee utopian käsitettä mitä moninaisimmista suunnista ja osoittaa utooppisen ajattelun voiman unohtamatta sitä myös kritisoida.

Tervetuloa!


Tilaisuuden ohjelma:

9:00 Alkusanat – Olli-Pekka Moisio

9:15 Teppo Eskelinen: Utopiat demokratian menetelmänä

10:15 Keijo Lakkala: Utopian käsitteen monet muodot

11:15-12:15 Lounas

12:15 Heidi Elmgren: Realismi ongelman ylläpitäjänä – erään todellisuudesta vieraantuneen artikkelin tarina

13:15 Aleksi Lohtaja & Esko Harni: Heterotopia ja profanaatio: Näkökulmia Michel Foucault’n ja Giorgio Agambenin anti-utooppisuuteen

14:15 Miika Kabata: Kapitalismi utopiana

15:15 Miikka Pyykkönen: Erik Olin Wright ja todelliset utopiat

--

Symposium järjestetään Jyväskylän yliopistolla, kokoustila Lyhdyssä.


perjantai 14. lokakuuta 2016

Tämä biisi on yksi niistä kappaleista, jotka teini-ikäisenä vaikutti minuun niin voimakkaasti että minusta tuli kommunisti.





Ain't it funny how the factory doors close
Round the time that the school doors close
Round the time that the doors of the jail cells
Open up to greet you like the reaper
Ain't its funny how the factory doors close
Round the time that the school doors close
Round the time that a hundred thousand jail cells
Open up to greet you like the reaper

lauantai 8. lokakuuta 2016

"Monista tärkeistä eroista huolimatta tässä ovat kulttuurintutkimuksen yhden merkittävän suuntauksen ääriviivat – joidenkin mukaan jopa sen hallitseva paradigma. Se vastustaa tiukasti ajatusta, että 'kulttuuri' olisi pelkästään eräänlaista kuorrutusta, joka heijastelee jotain syvempää todellisuutta. Suuntauksen mukaan kulttuuri on punoutunut eri tavoin yhteen kaikkien yhteiskunnallisten käytäntöjen kanssa. Käytännöt vuorostaan ymmärretään inhimillisen toiminnan yleisenä muotona: aistimellisena inhimillisenä praksiksena, toimintana jonka kautta ihmiset tekevät historiaa. Se vastustaa perusta/päällysrakenne -erottelulle perustuvaa tapaa jäsentää ideaalisten ja materiaalisten voimien välistä suhdetta. Erityisesti se vastustaa sellaisia tähän liittyviä näkemyksiä, joissa 'perusta' määritellään yksinkertaiseksi 'taloudelliseksi' determinaatioksi. Se asettaa etusijalle laajemman muotoilun – yhteiskunnallisen olemisen ja yhteiskunnallisen tietoisuuden dialektiikan, jonka kumpaakaan jäsentä ei voi erottaa itsenäiseksi navakseen. Se määrittelee 'kulttuurin' sekä merkityksiksi ja arvoiksi, jotka syntyvät erillisten yhteiskunnallisten ryhmien ja luokkien keskuudessa niiden annettujen historiallisten ehtojen ja suhteiden perustalta, joiden kautta ne 'käsittelevät' olemassaolonsa ehtoja ja reagoivat niihin, että elettyinä traditioina ja käytäntöinä, joiden kautta nämä 'ymmärtämistavat' ilmaistaan ja joissa ne ruumiillistuvat.” (Stuart Hall, ”Kulttuurin ja politiikan murroksia”, s. 72-73.)