sunnuntai 22. marraskuuta 2015

Filosofi Jan Forsman kirjoitti tuoreeseen Tieteessä Tapahtuu -lehteen arvion kirjastani Utopia tänään. Yhteiskunnallisen mielikuvituksen metodologiaa (Kampus Kustannus, 2014). Arvio on pääosin myönteinen, mutta kummalliselta tuntuu kirjan keskiosan moittiminen kuivaksi. Omasta mielestäni tuo on kirjan merkittävintä antia. Siinä rakennetaan utopia-ajattelulle filosofista pohjaa ja osittaisen teknisluonteisuuden vuoksi se on väkisinkin "kuivaa" - luulisi tämän toinen ammattifilosofi ymmärtävän.

Aber die Weitläuftigkeit des Werks, sofern sie in der Wissenschaft selbst und nicht dem Vortrage gegründet ist, die dabei unvermeidliche Trockenheit und scholastische Pünktlichkeit sind Eigenschaften, die zwar der Sache selbst überaus vorteilhaft sein mögen, dem Buche selbst aber allerdings nachteilig werden müssen. (Immanuel Kant, Prolegomena, Vorrede)

Mutta, mutta. Taidan olla jäävi kommentoimaan arviota. Mukavaa ylipäätään että kirjasta on vaivauduttu kirjoittamaan jo toinen kirja-arvio. Lisäksi kirjaa on hyödynnetty jo muutamassa opinnäytetyössä.

torstai 5. marraskuuta 2015

perjantai 23. lokakuuta 2015

Suomen Eläinoikeuspuolue julkaisi Vieraskynä-blogissaan taannoisen Elonkehässäkin julkaistun kirjoitukseni Valistuksen dialektiikka ja silvotut eläinruhot.


Kuva: Teppo Lakkala

tiistai 20. lokakuuta 2015

Takku muistutti minua tästä hauskasta kohtauksesta Woody Allenin Manhattanissa (1979):



Itse käsittelin samantyyppisiä teemoja kahdessa (1 & 2) Vihreän Puolueen (ViPu) blogin kirjoituksessani.


sunnuntai 18. lokakuuta 2015

Elonkehän puolesta!

Elonkehän juhlakirja julkistettiin kuluneella viikolla 14.10.2015. Tämän linkin takaa on mahdollisuus tutustua tilaisuudessa käytyyn paneelikeskusteluun. Paneelikeskusteluun osallistuivat Pentti Linkola, Tere Vadén ja Ville Rantanen.




tiistai 6. lokakuuta 2015

Jylkkärissä Ravintelivalistuksista

Toimittaja Petri Kaikosuo haastatteli minua Jylkkäriin parisen viikkoa sitten Ravintelivalistuksista ja ViPusta.

"Ravintelivalistusiltamat on vuodesta 2010 asti pyörinyt tapahtumakonsepti. Ideana on viedä tieto sinne missä ihmiset ovat, tai minne ihmisten on matalampi kynnys tulla – kapakkaan. Konsepti on valistuksellinen.

“Puhujina on monentasoista luennoitsijaa laajalta aiheskaalalta: filosofia, uskonto, talous, luonnontieteet, kulttuuri, yhteiskunta ja niin edelleen”, kertoo yksi Ravintelivalistus-iltojen puuhamiehistä, Jyväskylässä opiskellut Helsingin yliopiston väitöskirjatutkija Keijo Lakkala.
Jyväskylässä Ravintelivalistukset alkoivat kokeiluluontoisena Vakiopaineessa vuonna 2013 nimellä ”Utopiaseminaari”. Tämän jälkeen Ravintelivalistuksia järjestettiin Kortepohjan Bar Sebastianiassa. Sittemmin Ravintelivalistus-illat ovat löytäneet kotinsa Ylä-Ruthilla.
Iltojen järjestäjinä ovat toimineet ensisijassa Vihreä Puolue “ViPu” ja Jyväskylän yhteiskunnallinen opisto ja niitä ovat avustaneet myös esimerkiksi Jyväskylän Maan Ystävät sekä Kommunistinen nuorisoliitto.
Iltojen järjestäjä ViPu ei ole sama kuin puolue Vihreät – De Gröna.
“ViPu on ulkoparlamentaarinen järjestö, jonka aatemaailma koostuu kolmesta keskeisestä palasesta: ekoanarkismista, ekososialismista ja syväekologisesta ajattelusta”, selventää Lakkala."


perjantai 2. lokakuuta 2015

Tiedonantaja-festivaali Jyväskylässä 17.10.


Jyväskylässä vietetään 17.10. Tiedonantaja-festivaalia, jossa olen itsekin puhumassa.

Onko oikeisto tyhmää vai ilkeää?
Yritysten toiminta ja oikeistopolitiikka vaikuttaa vasemmiston näkökulmasta usein lyhytnäköiseltä ja moraalittomalta. Mikä saa ihmiset ajamaan oikeiston asiaa? Tule kuuntelemaan ja keskustelemaan!

Alustamassa: 
Keijo Lakkala, marxilainen filosofi, Vihreä puolue
Minna Mentula, hallintotieteiden kandidaatti, Kommunistinen nuorisoliitto

Toinen kiinnostava tärppi festivaaleilla on Marxin Pääomaa koskeva keskustelutilaisuus:

Marxin ajankohtaisuus - keskustelua Pääomasta
Mukana yliopistonlehtori Olli-Pekka Moisio Jyväskylän yliopistosta, väitöskirjatutkija ja Karl Marx –seuran sihteeri Paula Rauhala, koulutustutkija Matti Vesa Volanen Jyväskylästä ja syyskuussa ilmestyvän artikkelikokoelman Marxin Pääoman ajankohtaisuudesta toimittanut Yrjö Hakanen. Ja tietenkin paikan päällä on myynnissä Pääomaa.

keskiviikko 23. syyskuuta 2015

Elonkehän Suuri Taidenumero on julkaistu!



Sisältö:


Bron Taylor: Ekologisen itsen herättäminen

Timo Kalevi Forss: Kaj Chydenius, Ylioppilasteatteri ja Lapualaisooppera

Jussi Sorjanen: Köyhästä teatterista

Eili Ikonen/ Miss Kompro: Menestystekijä

Jari Tamminen: Tarvitsemme enemmän häiriöitä

Pietari Kylmälä & Eero Yli-Vakkuri: Maisemamaalauksesta viherinfraan

Antti Majava: Mustarinda Grid - Energiajärjestelmä uusiksi

Sirpa Elina Tulirinta: Etnofuturismia omalla maalla

Nick Neddo: Mustetta mustesienistä

Laura Gustafsson: Demonstraatio mahdollisesta maailmasta

Vieraskynä 
Antti Nylén: Vaikka minulla olisi kaikki tieto

Kirja-arviot 
Kirsi Haapamatti, Arla Ilmanen

Hannu Virtanen: Musiikin syväekologinen olemus ja sen ilmeneminen Savonlinnan oopperajuhlilla

Lissu Lehtimaja: Ote Freiren kyydissä -sarjakuva-albumista

Ville Rantanen: Rinnakkaisvalta osa II

maanantai 21. syyskuuta 2015

Teesejä vihreydestä ja vallankumouksesta

Vihreän puolueen (ViPu) teesistöt vihreydestä ja vallankumouksesta saatiin kesällä valmiiksi ja allekirjoittanutkin osallistui niiden muotoilemiseen. Niissä esitetään tiiviissä muodossa millaisten näkemysten puitteissa ViPu poliittista toimintaansa ohjailee.






tiistai 15. syyskuuta 2015

sunnuntai 13. syyskuuta 2015


John Singer Sargent - Valdemosa, Majorca, Pomegranates, 1908. Oil on board, 71.1 x 99.1 cm. Private Collection.

lauantai 22. elokuuta 2015

maanantai 10. elokuuta 2015

Fasismia vastaan!


Sanomalehti Kaleva huomioi taannoisen kirjoitukseni ViPun blogista. Jutun bongasi ja twiittasi Mikko Vuorela. Joidenkin mukaan myös Kainuun sanomat olisi tekstiini reagoinut.





Jyväskylän Köhniöllä on tehty selväksi että natseja ei täällä päin katella. 

tiistai 28. huhtikuuta 2015

Kirjoitukseni uusimmassa Elonkehässä

Elonkehä 1/2015.


Sirpa Elina Tulirinta: Pääkirjoitus – Tällaista ravintoa tällä kertaa
Saraleena Aarnitaival: Ruokaa maailman nälkäisille
Val Plumwood: Saaliina
Runon huone – Marja-Liisa Hyvärinen
Sami Kiukas: Entheogeenit – pyhät kasvit
Henrik Lahtinen: Tieteen lapsitähti hännystelee valtavirtaa
Riikka Kaihovaara: Voisiko permakulttuuri ruokkia maailman?
Runon huone – Sinikka Laitinen
Kirsi Haapamatti: Kuka suojaisi meitä saippualta? – Vieraskynä
Kirja-arvio: Tyhjästä täysi – Antti Koli
Sirpa Elina Tulirinta: Ekoterrorismia Suomessa

keskiviikko 25. maaliskuuta 2015

Muutoksia kevään ohjelmistoon!

No niin! Tarkkana kuin porkkanat pienet vihannekseni! Tuija Parvikkopitääkin Arendt-ravintelivalistuksensa vasta KESKIVIIKKONA 22.4., joten seuraava valistus onkin vasta 14.4. ja sen pitää Henna Seinälä. Alla on vielä linkit kumpaankin tapahtumaan sekä näitä ennen järjestettävään Metelivalistukseen. Toivomme että kevään loppupään ohjelma säilyy muuttumattomana. Mutta koska on kysymys ihmisistä, mikään ei ole lopullista ja varmaa! Paitsi kuolema. Levittäkää tätä linkkiä, kiitos!
11.4. Vihreä Puolue goes Metelivalistus! (Ravintola Rentukka)
https://www.facebook.com/events/828185723909198/
Tiistai 14.4. Henna Seinälä: Nihilismi ja Jumalan kuolema (Kulttuuriravintola Ylä-Ruth)
https://www.facebook.com/events/668325693279127/
Keskiviikko 22.4. Tuija Parvikko: Hannah Arendt ja banaali paha (Kulttuuriravintola Ylä-Ruth)
https://www.facebook.com/events/1582734351967123/

torstai 19. maaliskuuta 2015

keskiviikko 11. maaliskuuta 2015

Perustulon aika on nyt?

Paikka: Jyväskylän kirjaston pieni luentosali
Aika: Klo 17:00 - 19:30

Perustulo on noussut esiin suomalaisessa poliittisessa keskustelussa viime vuosina. On esitetty perustulomalleja hahmotellen erillaisia perustulon tasoja ja toteuttamistapoja. Ehdotuksia on tullut niin oikealta kuin vasemmalta. Viime syksynä otettiin tarkastelun alle perustulokokeilut mm. Sitra ja Tela rahoittivat ajatushautomo Tänk toteuttaman perustulokokeilu-selvityksen. Asiaan voi tutustua lähemmin tästä linkistä: http://www.sitra.fi/uutiset/tulevaisuus/ajatushautomo-tank-kenttakoe-paras-tapa-kokeilla-perustuloa

Keskustelua on käyty perustulokokeilun menetelmistä kuten Tänkin esittämästä kenttäkokeesta ja mm. Keski-Suomeen esitetyistä alueellisista kokeiluista. Kannattaa siis aktivoida keskustelua myös Jyvässeudulla ja Keski-suomessa.

Jyväskylän pääkirjaston pienessä luentosalissa KELA:n tutkija Pertti Honkanen pitää alustuksen perustulosta sekä viiden puolueen edustajat keskustelee paneelissa aiheesta.

Tilaisuuden järjestää Jyväskylän perustuloverkosto. Tervetuloa!


Ohjelma:

klo 17.00 Kahvit ja pikkupurtavaa

klo 17.15 KELA:n tutkija Pertti Honkasen alustus perustulosta.

Klo 18.15 Paneeli alkaa, juontajana YTM Markku Ikkala
Markku Ikkala käyttää puheenvuoronsa paneelin alkuun.

Panelisteina:
Mikael Palola (Kok)
Aila Paloniemi (Keskusta)
Kauko Tuupainen (PS)
Touko Aalto (Vihr)
Eila Tiainen (Vas)
Pertti Honkanen

Tilaisuus päättyy klo 19.30

https://www.facebook.com/events/1625880044308471/
https://twitter.com/JKLPerustulo/status/575340123753156608

maanantai 9. maaliskuuta 2015

Vihreä Puolue goes Metelivalistus!


Vihreä Puolue (ViPu) järjestää Kulttuuriravintola Ylä-Ruthilla järjestetyille Ravintelivalistus-tapahtum
ille musiikillisen spin-offin, Metelivalistuksen Ravintola Rentukassa, Jyväskylän Kortepohjassa. 

Ensimmäisen Metelivalistuksen kulttuurisesta annista vastaavat 

Petri Kaikosuo ja Ystävät (JKL)
Akseli Hiltunen (JKL)
Leevi Launis (HKI)

Petri Kaikosuo ja Ystävät edustaa tilaisuuden tapahtumapaikan, Kortepohjan kulttuuritarjontaa. Kaikosuon musiikkia löytyy tutustuttavaksi täältä: https://soundcloud.com/petri-mikael-kaikosuo 

Akseli Hiltunen edustaa niin ikään jyväskyläläistä musiikkiskeneä. Ulvilassa syntynyt mutta Jyväskylässä vaikuttava Hiltunen ja hänen yhtyeensä debyyttialbumi "Parafilia" julkaistiin vuoden vaihteessa. Albumin tarjontaa edustaa esimerkiksi YouTubestakin löytyvä kappale "AIDS" (https://www.youtube.com/watch?v=V1uSaAAqIjs)

Illan pääesiintyjä Leevi Launis on puolestaan jo julkaisemassa yhtyeensä toista albumia. Launiksen tuotantoa voitaisiin kuvailla termillä "outlaw-iskelmä". Launiksen kappaleet ovat elämän - tai oikeammin: Gambinan - makuisia lauluja Helsingin syrjäytyneistä, yksinäisistä ja epäonnisista ihmisistä. Toisaalta synkän yleisilmeen alta löytyy kuitenkin taistelunhaluinen luottamus tulevaisuuteen. Niinpä myöskään poliittisia sävyjä Launiksen tuotannosta ei puutu. Erityisesti Helsingissä tunnetuksi tullut Launis ja hänen yhtyeensä esiintyy ensimmäistä kertaa Jyväskylässä. Launiksen musiikin aatemaailmaan voi perehtyä esimerkiksi tästä Kansan Uutisten haastattelusta: http://www.kansanuutiset.fi/kulttuuri/musiikki/3181510/leevi-launiksen-uusi-eurooppa sekä tästä Kultturivihkojen jutusta: http://kulttuurivihkot.fi/lehti/blogit/nettiteos/512-nettiteos-uusi-eurooppa

Launiksen musiikista maistisina voidaan mainita kappaleet "Laulajan laki" (samannimiseltä debyyttialbumilta, https://www.youtube.com/watch?v=1A3IKbaxNBg) sekä "Marraskuu on yksinäisen miehen kylmä hauta" (https://www.youtube.com/watch?v=dS4hhhJiYBY).

Tervetuloa kuuntelemaan hienoa musiikkia ja nauttimaan hyvistä bileistä!

sunnuntai 15. helmikuuta 2015

Marxilainen luokkatutkimus tänään

Suomen Karl Marx-seura järjestää Marxilainen luokkatutkimus tänään -tilaisuuden osana Jyväskylän Talvea. Tilaisuus järjestetään tiistaina 17.3.2015 kello 17 alkaen Jyväskylän kaupunginkirjaston pienessä luentosalissa, Vapaudenkatu 39-41.

Yhteiskunnan jakautuminen luokkiin on yksi marxilaisen tutkimuksen perusteemoista ja keskeisimmistä käsitteistä. Perimmiltään luokka määrittää yksilöiden yhteiskunnallisen aseman joko työvoiman myyjiksi tai työvoimaa ostaviksi varallisuuden omistajiksi sekä tekee näiden ryhmien poliittisista intresseistä keskenään ristiriitaisia. Luokka on siten ilmiönä aina yhteydessä yhteiskunnalliseen ja taloudelliseen asemaan sekä poliittiseen valtaan.

Viime vuosituhannen loppupuolella vakiintui ajatus luokkien merkityksen vähenemisestä yhteiskunnassa ja sen tutkimuksessa. Lähivuosina luokka on kuitenkin tehnyt eräänlaista paluuta laajemman yhteiskunnallisen keskustelun ja yhteiskuntatieteiden piiriin. Lisäksi luokkatutkimuksen ala on laajentunut, kun sitä on pyritty hyödyntämään esimerkiksi sukupuolen ja ekologian kaltaisten ilmiöiden analyysissa. Luokan paluuta voidaan siten ymmärtää esimerkiksi työn prekarisaation, talouskriisin sekä yleisen eriarvoistumiskehityksen vaikutusten kautta, joiden taustalla olevia olevia poliittisia linjavetoja ja kamppailuita luokkatutkimus tuo esiin.

Tervetuloa osallistumaan!



Tilaisuuden alustukset:

Keijo Lakkala (Helsingin yliopisto): Kommunismi oppina työväenluokan vapautumisen ehdoista

Laura Mankki (Jyväskylän yliopisto): Sukupuolittunut työnjako ja luokka

Tiina Silvasti (Jyväskylän yliopisto): Luokka, läski ja jäte

Joel Kaitila (Jyväskylän yliopisto): Talouskuripolitiikka ja luokka

tiistai 3. helmikuuta 2015

Emansipatorinen yhteiskuntatiede ja utopiat

Osallistun tuleville Sosiologipäiville esitelmälläni "Emansipatorinen yhteiskuntatiede ja utopiat". Ohessa esitelmän abstrakti.

Emansipatorinen yhteiskuntatiede ja utopiat
Keijo Lakkala, Helsingin yliopisto

Esitelmän tarkoituksena on tarkastella marxilaisen sosiologin Erik Olin Wrightin käsityksiä
emansipatorisesta yhteiskuntatieteestä sekä sen yhteydestä yhteiskunnallisiin utopioihin. Kirjassaan Envisioning Real Utopias (Verso, 2010) Wright tutkii käsityksiään yhteiskuntatieteiden tehtävästä suhteessa mahdollisiin ja toivottaviin päämääriin. Näitä päämääriä kutsuu "todellisiksi utopioiksi" (real utopias).

Wright asettaa emansipatoriselle yhteiskuntatieteelle kaksi tehtävää: diagnoosin ja kritiikin. Yhteiskunnan tila diagnosoidaan ja sitä kritisoidaan Wrightin mukaan vähintäänkin implisiittisen oikeudenmukaisuusteorian mukaisesti. Yhteiskunnan tutkiminen ja tavoite kehittää sitä oikeudenmukaisemmaksi on yksi emansipatorisen yhteiskuntatieteen keskeisistä tehtävistä. Se asettaa tavoitteita kohti oikeudenmukaisempaa yhteiskuntaa ja kertoo kuinka sinne päästään. Niinpä se ottaa huomioon yhtä lailla sen, mikä on toivottavaa sekä sen, mikä on toteutettavissa. Näin emansipatorisen yhteiskuntatieteen kysymykseksi tulevat mahdolliset maailmat, toteutettavissa olevat vaihtoehdot.

Esitelmässä todetaan, että mahdollisuuden käsite on olennainen yhteiskunnallisten vaihtoehtojen tutkimisessa. Saksalainen, Frankfurtin koulukunnan kriittistä yhteiskuntateoriaakin innoittanut filosofi Ernst Bloch on mahdollisuuden käsitteen avulla erotellut kaksi utopian käsitettä: abstraktin ja konkreetin utopian. Abstrakti utopia on korkeintaan formaalisti mahdollinen. Se on kaunis, sisäisesti johdonmukainen utopia, joka ei kuitenkaan ole konkreetisti toteutettavissa. Se on siis toivottava näkymä, mutta ei lainkaan toteutettavissa. Konkreetti utopia puolestaan on dialektisesti mahdollinen: se sitoo ihmisten yhteiskunnalliset toiveet yhteiskunnan konreettiin, empiiriseen tutkimukseen. Konkreetissa utopiassa subjektiiviset toiveet törmäävät objektiiviseen todellisuuteen.
Konkreetissa utopiassa toiveiden toteutumisen mahdollisuutta rajoittavat objektiiviset olosuhteet. Koska sekä Bloch että Wright operoivat marxilaisen ajattelutradition sisällä, nousee esitelmässä esille kysymys yhteiskunnallisista vaihtoehdoista sekä niiden toteuttajista. Niinpä on huomioitava paitsi kysymys toivottavista päämääristä, myös se, kenen näkökulmasta tavoitteet ovat toivottavia. Engels määritteli tekstissään Kommunismin periaatteet kommunismin opiksi proletariaatin vapautumisen ehdoista. Kommunismi on siis proletariaatin historiallisesta tilanteesta nouseva vapautumisen horisontti, joka muuttuu historiallisten olosuhteiden mukana. Marxilainen tutkija Darko Suvin on kutsunut tällaista ajattelua dynaamiseksi utopismiksi vastakohtana valmiiden pohjapiirrosten toteuttamiseen pyrkivälle staattiselle utopismille. Utopioilla on toki normatiiviset ihanteensa, mutta ne ovat myös tiukasti yhteiskunnalliseen todellisuuteen kytkeytyneitä konkreetteja projekteja.

--

Esitelmä pidetään yhteiskuntateorian työryhmässä torstaina 5.3.2015 klo 15-18.00 välisenä aikana.

Paikka: Metsätalo (Unioninkatu 40), Sali 28 (5. krs.)

lauantai 24. tammikuuta 2015

Syväekologinen kulttuurilehti Elonkehä (4/2014) julkaisi utopiayhteisöjä käsittelevän teemanumeron, johon osallistuin artikkelillani Utopiayhteisöt kieltäytymisen kokeiluina ja uuden yhteiskunnan alkioina.

Numeron sisältö kokonaisuudessaan:

Jussi Sivenius: Yhteisöä etsimässä – Pääkirjoitus
Jussi Sivenius: Rouva Ekokylä – Marketta Hornin haastattelu
Aapo Happonen: Aikapankit – Talous ilman rahaa
Aapo Happonen: Totuus primitiivisestä elämästä – Anarkoprimitivismin kritiikkiä
Keijo Lakkala: Utopiayhteisöt kieltäytymisen kokeiluina ja uuden yhteiskunnan alkioina
Emmaliisa – Utopiaa
Aleksi Ahtola: Suomalaisten ihanneyhteisöjen historiasta
Kirsi Haapamatti: Kaikkien yhteinen eikä kenenkään oma – omistaminen ja talous ekoyhteisöissä
Pekka Matilainen: Ikäviä vieraita – Vieraskynä
Aapo Happonen: Unelma kestävästä yhteisöstä

Kirja-arviot
Jukka Ylisuvanto: Omavaraisuus ja autonomia – vapauden mahdollistamisesta

Keskustelua


perjantai 16. tammikuuta 2015

Ravintelivalistus Kevät 2015

JYPin pelien vuoksi (joita siis katsotaan myös Ylä-Ruthin kabinettitilassa) jouduimme siirtelemään alkupään päivämääriä. Eli normaalin tiistain lisäksi joukossa on mukana muutama keskiviikkokin. Olkaapa siis tarkkana!
Kokonaisuus on mainio. Erityisen paljon filosofisia aiheita näyttäisi tällä kertaa olevan.
Keskiviikko 28.1. Joel Kaitila: Talouspolitiikka ja velkapöllöt
Tiistai 10.2. Tuomas Parsio: Carl Schmitt ja poliittiset käsitteet
Keskiviikko 25.2. Janne Säynäjäkangas: Alain Badiou rakkaudesta
Keskiviikko 11.3. Laura Kumpuniemi: Solidaarisuustalous ja sosiaalisesti kestävä kehitys
Tiistai 24.3. Saara Huttunen: John Stuart Mill ja naisten äänioikeuskeskustelu 1800-luvun Britanniassa
Tiistai 31.3. Tuija Parvikko: Hannah Arendt ja banaali paha
Tiistai 14.4. Henna Seinälä: Nihilismi ja Jumalan kuolema
Tiistai 28.4. Dimitris Mizaras: Mitä trotskilaiset ehdottavat kapitalismin kriisin ylittämiseksi ja uuden suursodan estämiseksi?
Tiistai 12.5. Antti Moilanen: Humaani ja demokraattinen koulu
Tiistai 26.5. Matti Mantila: Työväenliikkeen varhaisvaiheet Suomessa

Tilaisuudet järjestetään Kulttuuriravintola Ylä-Ruthilla klo. 19-21. 

torstai 15. tammikuuta 2015

Kirjoitin verkkojulkaisuun "Ennen ja nyt" arvion Domenico Losurdon kirjasta "Liberalismin musta kirja" (Into, 2013).

"Domenico Losurdon kirja on äärimmäisen tärkeä kirja ja on tärkeää, että se on käännetty suomeksi. Liberalistinen aatemaailma on jättänyt lähtemättömän vaikutuksen länsimaiseen poliittiseen ajatteluun ja sen kriittinen tutkiminen on tärkeä tehtävä. Erityisen tärkeää se on siksi, että reaalisosialismin romahtamisen jälkeen liberalismista on tullut hegemoninen ideologia. Hegemonialla tarkoitan tässä sitä, että siitä on tullut erottamaton osa arkitajuntaamme, minkä vuoksi liberalismin kritiikki on yhä vaikeampaa. Losurdo ei tuomitse liberalismia kokonaisuudessaan, eikä niin tule tehdäkään. On kuitenkin muistutettava liberalismin roolista länsimaiden traagisessa historiassa. On helppoa tuottaa yksisilmäisen mustavalkoista, mutta poliittisesti tarkoituksenmukaista kuvaa pahoista totalitarismeista ja sankarillisesti vapautta puolustavista liberaaleista demokratioista huomaamatta itse liberaaliin traditioon liittyvää orjuuttamista, ryöväämistä ja murhaamista. Sanotaan, että historia on voittajien historiaa. Jos liberalismi on historian lopun ideologiaa, on vaikea nähdä liberaalin tradition pimeää, kiusallisempaa puolta. Losurdon kirja kaivaakin miltei kaikki luurangot liberaalin yhteiskuntamme takapihalta. Reaalisesti olemassa oleva liberalismi on ollut paljon kauhistuttavampi kuin liberalismin ideologit antavat ymmärtää."